Merimaisema
Sarjasta Luonto loppuu
Metsän ääri
Sarjasta Luonto loppuu
Sukulaisuus
Sarjasta Luonto loppuu
Taloudellisen metsän näyttely
Sarjasta Luonto loppuu
Lähimetsä moottorikelkkauralta nähtynä
Sarjasta Luonto loppuu
Puu kuolee
Sarjasta Luonto loppuu
Puu kuolee
Sarjasta Luonto loppuu
Talo rannalla
Sarjasta Luonto loppuu
Tuntevien olentojen naamat
Sarjasta Luonto loppuu
Teurastamon toimisto
Sarjasta Luonto loppuu
Luonnollinen järjestelmä
Sarjasta Luonto loppuu
Kettu
Sarjasta Luonto loppuu
Metsään sitoutuneen pääoman tuoton täysimääräinen hyödyntäminen
Sarjasta Luonto loppuu
Maajärjestelmä
Sarjasta Luonto loppuu
Syvän keskinäisen yhteyden ymmärtämisen aamu Täytettyjä olentoja lasivitriinissä
Sarjasta Luonto loppuu
Järvimaisema
Sarjasta Luonto loppuu
Pienuuden tunteen etsiminen
Sarjasta Luonto loppuu
Näköalapaikan parkkipaikka
Sarjasta Luonto loppuu
Luontomuseo
Sarjasta Luonto loppuu
Metsää tiiveimmässä muodossaan
Sarjasta Luonto loppuu
Maisema näköalapaikalta
Sarjasta Luonto loppuu

Romanttinen ajatus koskemattoman luonnon aiheuttamasta suuresta tunnereaktiosta ei ole oikein koskaan toteutunut osallani. Olen käynyt erämaissa, tuulisten tuntureiden huipuilla, meren karuilla luodoilla, vuorilla, soilla, rämeillä, aarniometsissä ja jokilaaksoissa kokematta suuria ykseyden tunteita. Sellaisia kuin Arnold Berleant kuvaa:

”Havaintokohtaamisista syntyy syvä keskinäisen yhteyden ymmärtäminen, ei, vielä enemmän: taju todellisesta jatkuvuudesta…”.

Silti tunnistan ykseyden kokemuksen ja osaan nimetä missä olen sen kokenut. Parhaiten subjektin ja objektin välinen raja on hämärtynyt hakkuuaukean reunassa kiemurtelevan metsäautotien laitaan kasatun tuoreen kantopinon edessä.